Tagged: Tampereen teatterikesä
Sivuhenkilöt

Henna Kaikula esittää Sivuhenkilöiden fyysisesti haastavimman roolin. (Kuva: Heli Sorjonen)
(2016)
Alma Lehmuskallion ohjaamaa Sivuhenkilöt yhdistelee nykysirkusta ja kerronnallista teatteria äärimmäisen melankoliseksi esitykseksi. Näytelmässä sukelletaan vanhan valokuvan paljastamiin muistoihin, mielikuviin ja kadonneeseen historiaan.
Sarja: Tampereen teatterikesä.
World Without Us

Pitkä osuus World Without Us -monologista vietetään pimeässä. (Kuva: Mirjam Devriendt)
(Ontroerend Goed, 2016)
Karolien De Bleserin esittämä monologi on vetoava kuvaus siitä, mitä tapahtuisi, jos ihmiset yhtäkkiä häviäisivät. Rivien väliin jää lausumaton kysymys, olisiko sillä mitään väliä?
Sarja: Tampereen teatterikesä.
Fruits of Labor

Fruits of Labor lainaa paljon rock-konserttien kuvastosta. (Kuva: Peter Hönnemann)
(Belgia, 2016)
Monialaisen taiteilijan Miet Warlopin Fruits of Labor on yhdistelmä teatteria, musiikkiesitystä ja performanssia. Kekseliäs ja monitahoinen esitys jää hieman lyhyeksi ja voisi lopulta mennä vielä pidemmälle.
Sarja: Tampereen teatterikesä.
Lokki

Klassikkonäytelmän kirjailijaksi janoava Konstantin Trepljov on islantilaisversiossa tuttavallisesti Konni. (Kuva: Grimur Bjarnason)
(Mávurinn, Islanti 2015)
Yana Rossin islantilaisteatterille ohjaama modernisointi Anton Tšehovin klassikkonäytelmästä nousee oikeuksiinsa vasta väliajan jälkeen.
Sarja: Tampereen teatterikesä.
Lyhyesti: Play Rape

Anna Paavilainen ruotii monologissaan teatterin perinteisiä naisrooleja. (Kuva: Tani Simberg / Baltic Circle)
(Klockriketeatern, 2015)
Anna Paavilaisen käsikirjoittama, ohjaama ja näyttelemä monologi kysyy, miksi naisen roolit teatterissa ovat yhä alisteisia miesten tarinoille.
Sarja: Tampereen teatterikesä.
The Grimm Book of Horrors
(Riihimäen teatteri & Näyttämö 3T, 2016)
Samuli Reunasen ohjaama musiikkinäytelmä tulkitsee Grimmin satuja uudelleen luottaen alkuperäisten kertomusten karmivaan tunnelmaan.
Sarja: Tampereen teatterikesä.