Fruits of Labor

Fruits of Labor

Fruits of Labor lainaa paljon rock-konserttien kuvastosta. (Kuva: Peter Hönnemann)

(Belgia, 2016)

Monialaisen taiteilijan Miet Warlopin Fruits of Labor on yhdistelmä teatteria, musiikkiesitystä ja performanssia. Kekseliäs ja monitahoinen esitys jää hieman lyhyeksi ja voisi lopulta mennä vielä pidemmälle.

Sarja: Tampereen teatterikesä.

Belgialaistateilija Miet Warlopin esitys Fruits of Labor sykkii rock-energiaa ja luomisen vimmaa. Sitä ei voi tyhjentävästi kutsua sen paremmin teatteriksi kuin konsertiksikaan, sillä se on molempia ja ei oikein kumpaakaan.

Lavalla on Warlopin ohella neljä esiintyjää, jotka kaikki ovat samaan aikaan myös soittajia ja laulajia. Warlop itse piipahtaa lavalla vain muutamaan otteeseen ja pysyttelee pikemminkin statistin roolissa. Hän tosin avaa itse esityksensä glitter-puvussa, joka toimittaa hetken verran diskopallon virkaa.

Fruits of Labor ammentaa paljon rockin ja punkin kuvastosta ja mielenmaisemasta, ja lavalla nähdäänkin kaikkea roudarista ja kitarasankariin. Eräällä tapaa esitys on kuin musiikin dekonstruktio: välillä yhtye soittaa yhteen kuin tyypillinen rock-bändi, välillä kokonaisuus purkautuu ja osat sinkoilevat anarkistisesti sinne tänne.

Esimerkiksi esityksen alkupuolella rumpusetin osat on aseteltu pitkin lavaa, ja rumpali soittaa juoksemalla niiden välillä, pitäen tahtia askeleillaan. Välillä kitaraa soitetaan kuin viulua, ja loppupuolella taas rummut saadaan pauhaamaan rytmitetyillä vesisuihkuilla. Asettamalla rock-konsertin kuvaston teatterin lavalle Fruits of Labor kiinnittää erityistä huomiota muusikon rooliin ja performatiivisuuteen: esiintyjä on julkinen hahmo, osa esitystä, vaikka hänellä olisi kulisseissa sama nimi kuin lavalla.

Fruits of Labor on viihdyttävä kokonaisuus, vaikkei sitä sen kummemmin ryhtyisi analysoimaan, ja lähestyisi esitystä vain erikoisena konserttina. Esiintyjät ovat paitsi taidokkaita soittajia, myös sympaattisia ja hurmaavia. Hauska ja välitön esitys tuntuu käsittelevän luomisen ja esiintymisen suuria kysymyksiä, sekä oman paikkansa etsimistä maailmasta, mutta nämä jäävät taustateemoiksi, eikä Warlop tunnu haluavan sanoa niistä mitään konkreettista.

Vaikka Fruits of Labor on kekseliäs ja yllättävä paketti, jää se alle tunnin mittaisena vähän alamittaiseksi. Katsoja jää helposti miettimään, eikö aiheesta olisi voinut sanoa enemmänkin – ja mennä vielä hieman pidemmälle?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s