Tagged: espoo ciné

Lyhyesti: 45 years

45 Years(Iso-Britannia, 2015)

Sarja: Espoo Ciné.

Eläkeläisten Katen (Charlotte Rampling) ja Geoffin (Tom Courtenay) parisuhde joutuu kriisiin, kun Geoffin 1960-luvulla menehtynyt tyttöystävä löydetään jäätyneenä Sveitsin vuoriston ikijäästä. Nuoruuden muistojen palaaminen järkyttää Geoffia ja miehen outo käytös saa myös Katen elämän pois raiteiltaan juuri kun pitäisi valmistautua pariskunnan 45-vuotishääpäivään.

Andrew Haighin ohjaus on verkkaista ja se antaa paljon tilaa päähenkilöiden kehitykselle, sekä näyttelijöille, jotka tekevät hienot roolisuoritukset haavoittuvaisina ikäihmisinä. Viikon aikana toisensa vuosikymmeniä tunteneille ihmisille avautuu toisistaan puolia, joita kumpikaan ei tunnista, ja lopulta jää auki, voidaanko kaikesta selvitä vain romanttisilla puheilla ja hymyilemällä sukulaisten edessä.

Lyhyesti: October November

October November(Oktober November, Itävalta 2013)

Sarja: Espoo Ciné 2014.

Götz Spielmannin perhedraama kuvaa kahden toisistaan etääntyneen siskoksen, Sonjan (Nora von Waldstatten) ja Verenan (Ursula Strauss) suhdetta, joka joutuu koetukselle isän sydänvaivojen pahentuessa. Menestynyt elokuvanäyttelijä Sonja palaa kotikyläänsä, jossa Verena yhä asuu isän vanhassa majatalossa. Sonja kärsii masennuksesta ja Verenalla puolestaan on salasuhde kylän lääkärin (Sebastian Koch) kanssa.

Tarina ei ole kovin omaperäinen, mutta October November on tyylikkäästi kuvattu, ja etenkin henkilöiden persoonallisuuksia kuvastava mise-en-scène on todella hieno yksityiskohta: Sonjan kaupunkimiljöö on kolea, tyhjä ja steriili, Verenan kotimaisemat puolestaan vanhanaikaisia, lämpimiä ja hämäriä. Isän tilan heikkenemistä elokuvan loppupuolella venytetään aivan tarpeettomasti, mutta muutoin kyseessä on tasapainoinen, hienosti näytelty ja toteutettu sisarusdraama.

 

Lyhyesti: Of Horses and Men

Of Horses and Men(Islanti, 2013)

Sarja: Espoo Ciné 2014.

Ei ole mikään ihme, että Of Horses and Meniä on luonnehdittu festivaalihitiksi. Islantilainen episodielokuva on samaan aikaan kevytmielinen ja hauska, sekä visuaalisesti omaperäinen. Benedikt Erlingssonin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva sijoittuu pieneen islantilaiskylään ja kertoo joukon tarinoita, joihin kaikkiin liittyy ihmisen ja hevosen suhde.

Yksityiskohtia kertomuksista ei oikein voi paljastaa pilaamatta elokuvan parhaita vitsejä ja yllätyksiä, mutta sanottakoon, että sävy pysyy köykäisenä, vaikka joku tarinassa pääsisikin hengestään. Tarinoiden ohella elokuvasta jäävät parhaiten mieleen Islannin koruttoman kauniit maisemat ja hevoskulttuuri, josta Erlingssonin elokuva ammentaa sisältönsä. Tarinoiden väliset transitiot nivovat yhteen hevosteemaa kauniilla visuaalisella kielellä.

Elokuva esitetään syksyllä 2014 myös Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla.