Category: Lyhyesti

Lyhyesti: Brooklyn

Brooklyn(Iso-Britannia, Irlanti, Kanada, 2015)

John Crowleyn ohjaama Brooklyn on 1950-luvun alkuun sijoittuva kertomus irlantilaisesta Eilis Laceysta (Saoirse Ronan), joka lähtee työn perässä New Yorkiin. Pienestä maalaiskylästä kaukaiseen suurkaupunkiin matkaava Lacey kohtaa toisen maailman, josta alkaa jo löytyä jalansijaa kun menneisyys alkaakin houkutella häntä palaamaan.

Brooklyn on toimiva, joskin tasapaksu historiallinen draama, joka keskittyy liiaksi päähenkilön romanttisiin suhteisiin. Elokuvan suurin ongelma on se, ettei se juurikaan erotu massasta. Amerikkaan saapuvista maahanmuuttajista on kerrottu paljon mielenkiintoisempia ja omaperäisempiä tarinoita, mutta kevyen draamaelokuvan ystäviä lopputulos varmasti miellyttää. Saoirse Ronanin roolisuoritus kannattelee elokuvaa, joka kaipaisi jotakin lisää tehdäkseen todella vaikutuksen.

Lyhyesti: Drift

Drift(Belgia, 2013)

Sarja: Espoo Ciné.

Belgialaisen Benny Vandendriesschen ohjaama, pääosanäyttelijä Dirk Hendrikxin teatteritöihin perustuva Drift on vaativa taide-elokuva, joka on suoraan sanoen uuvuttavaa katsottavaa. Pitkien, vähäeleisten otosten ja erittäin niukan dialogin lisäksi toisiaan seuraavilla kohtauksilla ei useimmiten tunnu olevan ilmeistä kausaalista yhteyttä, ja ajallisenkin yhteyden joutuu usein päättelemään päähenkilön parran pituudesta.

Melko irrallisista kohtauksista muodostuu lopulta tarina miehestä, joka menetti vaimonsa sairaudelle ja vaeltelee nyt päättömästi kulkukoirien seassa yrittäen aika ajoin haudata päänsä maahan. Tarinalla on kuitenkin niukasti tarjottavaa, eikä elokuvassa oikein mikään motivoi katsojaa panostamaan sen tulkintaan. Drift on hajanainen luomus ja hallitsematon yritys tehdä jotakin kunnianhimoista, kaunista ja ainutlaatuista.

Lyhyesti: WOE

WOE-näytelmässä kerrotaan muun muassa aivojen kehityksestä. (Kuva: Christopher Hewitt)

WOE-näytelmässä kerrotaan muun muassa aivojen kehityksestä. (Kuva: Christopher Hewitt)

(Hollanti, 2013)

Sarja: Tampereen teatterikesä.

Edit Kaldorin esitelmöivä WOE on omaperäinen, mutta valitettavan köykäinen katsaus traumaattiseen lapsuuteen. Esityksessä kolme nuorta (Tirza Gevers, Kobbe Koopman ja David de Lange) puhuttelevat yleisöä suoraan, kertoen kierrellen tuntemansa lapsen yksinäisestä lapsuudesta, pahoinpitelystä ja pelosta.

Esityksessä on kekseliäitä keinoja, kuten audiovisuaalisen sisällön näyttäminen dataprojektoriin kytketyltä iPhonelta, mutta valitettavasti itse tarinasta puuttuu rikkautta ja sisältöä. Melkein koko tarina avautuu ”Do you remember” ja ”Can you imagine” -alkuisten kysymyslauseiden kautta, mikä on aluksi hyvä tehokeino, mutta muuttuu pian väsyneeksi. Nuoret esiintyjät ovat luontevia ja persoonallisia, mutta se ei yksin jaksa kannatella esitystä.

Loppukaneetti on tosin oivallinen: Esiintyjät vain lopettavat, eivätkä palaa ottamaan vastaan aplodeja. Se on kuin toteamus: Tämä ei ole näytelmä.

 

Lyhyesti: Metsästäjät

Metsästäjät(Fasandræberne, Tanska 2014)

Nikolaj Lie Kaasin esittämä rikosetsivä Carl Mørck jatkaa hyllytettyjen tapausten ruotimista Vangin (2013) jatko-osassa. Metsästäjissä Mørckin käsiin päätyy itsemurhan tehneen poliisin epätoivoinen tutkimus, jossa hän yritti ratkaista kaksoslastensa murhan. Jäljet johtavat vuosien taakse sisäoppilaitokseen, jonka entiset oppilaat ovat nyt yritysmaailman eliittiä.

Metsästäjät on edeltäjäänsä karumpi tarina, joka sisältää niin karseita henkilöhahmoja kuin ihmiskohtaloitakin. Vangin tapaan rikostutkimusta seurataan rinnakkain menneiden tapahtumien kanssa, mutta jännitys säilyy loppumetreille asti. Etsivät Mørck ja Assad (Fares Fares) joutuvat nyt myös taistelemaan pitääkseen kyseenalaistetun Q-osaston pystyssä.