Marillion – Script for Jester’s Tear

Marillion, Script for a Jester’s Tear
EMI, 1983

Marillion, julkaistuaan 16 studioalbumia, 34 singleä, sekä lukemattoman joukon kokoelmia, live-albumeja ja faniklubin joululevyjä, on ehdottomasti vakiinnuttanut asemansa yhtenä Britannian, ellei peräti maailman suurimmista progeyhtyeistä. Yhtye aloitti 1980-luvun alussa alkuperäisen laulajansa Fishin liityttyä riveihin. Ensimmäistä singleä Markes Square Heroes seurasi pian esikoisalbumi, Script for a Jester’s Tear vuonna 1983. Albumin remasteroitu erikoisversio julkaistiin 1997.

Script for Jester’s Tear lähtee liikkeelle nimikkobiisillään kuin varoen. ”Here I am once more / in a playground of broken dreams,” aloittaa Fish, oikealta nimeltään Derek W. Dick, jonka ääni on tässä uransa vaiheessa korkea, eikä laulutaito mitään sen kaltaistakaan kuin 1990-luvun vaihteessa käynnistyneellä soolourallaan.

Lue loppuun →

Jukka Laajarinne, Muumit ja olemisen arvoitus

(Julkaistu Viikko-Eteenpäissä 3.9.2009.)

Tove Jansson kehoitti kirjoittamaan teoreettisia tutkimuksia tuotannostaan vasta hänen kuoltuaan. Lasten- ja nuortenkirjailijana tunnettu Jukka Laajarinne otti neuvosta vaarin ja lopputuloksena syntyi Muumit ja olemisen arvoitus (Atena, 2009).

Kuten otsikosta näkee, teos on filosofinen tutkimusmatka Muumi-kirjojen maailmaan. Tarkemmin sanottuna, se on itseasiassa eksistentialistinen matka. Laajarinne kuitenkin pitäytyy käyttämästä tuota termiä, kuten hän alkusivuilla selittää, sillä ydinsanoma saattaa helposti kadota sivistyssanojen taakse. Lue loppuun →

Kauko Röyhkä sodassa ja rakkaudessa

(Julkaistu Viikko Eteenpäissä keväällä 2009.)

Kauko Röyhkä, Kesä kannaksella (Like, 2009)

Röyhkä, Rättö ja Lehtisalo – Hiekkarantaa (Ektro, 2009)

24 albumia ja 14 kirjaa on Suomessa poikkeuksellinen tuotanto, eikä Kauko Röyhkä vieläkään hellitä. Uudella albumillaan ja romaanillaan Kesä Kannaksella Röyhkä osoittaa olevansa yhä maamme uusiutumiskykyisimpiä taiteilijoita.

Jukka-Pekka Välimaa, alias Kauko Röyhkä, aloitti uransa 80-luvun alussa. Kuluvan vuoden helmikuussa hän julkaisi uuden yhtyeensä esikoispitkäsoiton, Hiekkarantaa, joka julkaistiin nimikkeellä Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo, muusikoiden sukunimien mukaan. Kymmenes romaani Kesä kannaksella puolestaan julkaistiin maaliskuussa. Lue loppuun →

Muukalainen

(Julkaistu Viikko-Eteenpäissä 12.2.2009)

Suomalaiset elokuvat ovat viime vuosina kärsineet itsensätoistavuudesta ja ideapulasta, mutta nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. A. J. Annilan viime syksyinen Sauna oli jo tyylilajiltaankin varsin erilainen suomalaiseksi tuotannoksi ja 30.1. sai ensi-iltansa Jukka-Pekka Valkeapään esikoisohjaus Muukalainen.

Ensikerran Venetsian elokuvajuhlilla esitettyä Muukalaista on luonnehdittu taide-elokuvaksi ja Valkeapäätä ”Suomen Tarkovskiksi”. Tämä ylitseampuva kuvaus paljastuu kuitenkin perustelluksi, sillä Valkeapään ja kuvaaja Tuomo Hutrin luoma visuaalinen maailma on hyvin samankaltainen kuin vaikkapa Andrei Tarkovskin Stalkerissa (1979) ja Peilissä (1975), kaikkine hillittyine sävyineen ja pitkine ottoineen. Lue loppuun →

Huomenna hän tulee

(Julkaistu Viikko-Eteenpäissä 5.2.2009.)
Kuva: Reginald Gray, Samuel Beckettin muotokuva 1961 (Wikimedia Commons)

Lahden kaupunginteatteri, ensi-ilta 14.10.2009
Ohjaus: Samuli Reunanen

Huomenna hän tulee on varmasti yksi 1900-luvun teatterin analysoiduimpia ja eniten käsiteltyjä näytelmiä. Samuel Beckettin (1906-1989) abstraktissa teoksessa pohditaan syvällisiä kysymyksiä, Beckettille ominaisen lakonisen absurdismin siivittämänä. Näytelmä englanninkielinen alaotsikko on ”Tragikomedia kahdessa näytöksessä”, vaikka on ilmeistä ettei ns. suuri yleisö kenties löydä näytelmästä juuri mitään hauskaa. Lue loppuun →

Rock’n’Roll

(Julkaistu Viikko Eteenpäissä 11.9.2008.)

Helsingin Kaupunginteatteri, ensi-ilta 4.9.2008
Ohjaus: Kari Rentola

Praha, elokuussa 1968. Neuvostoliiton ja Varsovan joukot, panssarivaunuineen, miehittävät Tšekkoslovakian. Alkaa poliittinen tragedia, josta seuraa lakkoja, pidätyksiä ja sananvapauden rajoittuminen. Läntisessä Euroopassa pidetään mielenosoituksia, ja kommunistiset puolueet ilmaisevat jyrkän vastustuksensa miehitykselle.

Näitä ja niistä seuranneita tapahtumia kuvaa Tom Stoppardin käsikirjoittama, ja Kari Rentolan ohjaama Rock ’n’ Roll, joka sai suomenkielisen kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterissa 4.9. Historiallisesti tarkka näytelmä liikkuu vuodesta 1968, aina 90-luvun alkuun, avaten näin melkoinen perspektiivin Euroopan historiaan. Lue loppuun →