(KOM-teatteri, 2013)

Sarja: Tampereen teatterikesä.

Anton Tšehovin Kolmen sisaren tuorein versio on KOM-teatteria niin hyvässä kuin pahassakin.

Kolme sisarta kertoo yläluokkaisista sisaruksista, jotka lorvimisen ja ihmissuhdesotkujen lomassa haaveilevat paluusta Moskovaan. Olga (Vilma Melasniemi), Irina (Laura Malmivaara) ja Maša (Eeva Soivio) kokevat elämän epätyydyttäväksi ja pikkukaupungin ilmapiirin elottomaksi. 

Lauri Maijalan ohjaama Kolme sisarta on läpeensä ”KOM-teatterimainen”. Toteutuksessa on pyritty tiettyyn ajattomuuteen, vaikka kertomus sitoutuukin tiettyyn aikaan ja paikkaan. Tarinaa tuntemattomien voi olla paikoin hankalaa seurata tarinaa, jossa sivuhahmoja riittää.

Onkin mielenkiintoista, että ainakin KOM-teatterin Kolmessa sisaressa kaikki muut hahmot ovat keskuskolmikkoa kiinnostavampia ja mieleenpainuvampia. Leo Honkonen, Eero Milonoff, Juho Milonoff, Taisto Reimaluoto ja Timo Torikka tekevät kaikki mainiota työtä, Niko Saarela on hykerryttävä Mashan vähän reppanana aviomiehenä, ja Helmi-Leena Nummela vaihtelee traagisesta huikentelevaiseen siskojen veljen morsiamen Natalian roolissa.

Markku Pätilän lavastus ansaitsee erityshuomiota. Neljällä vuoroin kokoontaittuvalla ja vuoroin avautuvalla kulissilla saadaan aikaan hyvin erilaisia vaikutelmia, jotka välillä korostavat sisarusten sulkeutumista neljän seinän sisään ja toisella hetkellä kuvastavat henkilöhahmojen välistä etäisyyttä.

Loppupuolen luopuminen roolivaatteista jää merkitykseltään hämäräksi, mikä lienee tarkoituskin. KOM-teatterin Kolmea sisarta ymmärtääkseen pitäisi kenties tuntea alkuperäisteos ja sen kulttuurinen merkitys hieman tarkemmin. Sellaisenaan näytelmä on voittopuolisesti viihdyttävä ja visuaalisesti mielenkiintoinen, mutta jää lopulta hieman köykäiseksi.