(Yhdysvallat, 1989)

Sarja: Lovecraft-sarja.

Splatter-klassikon laimeammassa jatko-osassa Herbert West jatkaa matkaansa Frankensteinin jalanjäljissä.

Stuart Gordonin mainio Re-Animator (1985) sai neljä vuotta myöhemmin jatko-osan, joka ei kuitenkaan yllä edeltäjänsä tasolle. Brian Yuznan ohjaama Bride of Re-Animator on tyylillisesti hyvin uskollinen edelliselle, mutta se ei ole yhtä viihdyttävä ja tunnelmallinen, eikä yhtä hauska.

Bride of Re-Animator jatkaa tarinaa melko suoraan siitä, mihin se ensimmäisessä osassa jäi. Kahdeksan kuukautta Miskatonicin yliopiston sairaalalla sattuneen verilöylyn jälkeen Herbert West (Jeffrey Combs) ja avustajansa Dan Cain (Bruce Abbott) jatkavat kokeita kuolleiden herättämisen parissa keskellä Perun sisällissotaa. Pian he palaavat Arkhamiin ja jatkavat kokeita uudessa talossaan hautausmaan kupeella.

West ei kuitenkaan tyydy enää vain kuolleiden elvyttämiseen, vaan hänen uusi tavoitteensa on synnyttää kokonaan uutta elämää. Jatko-osassa West siirtyykin lähemmäs tohtori Frankensteinin perinnettä ja ryhtyy kokoamaan osista kokonaan uutta ihmistä. Perin omituisesti tämä luomus saa sydämen Dan Cainin edelliseltä ihastukselta ja pään toiselta. Samaan aikaan edellisessä elokuvassa hengestään päässyt tohtori Carl Hill (David Gale) palaa pelkkänä päänä kostamaan Westille.

Kun alkuperäinenkin elokuva oli varsin vapaa tulkinta H. P. Lovecraftin alkuperäisestä novellista Herbert West — Elvyttäjä (Herbert West—Reanimator, 1922), on hieman yllättävää, että jatko-osakin onnistuu vielä ammentamaan jotakin alkuperäisestä lähteestä. Osa Bride of Re-Animatorin asetelmasta perustuu novellin osiin 5-6, eli ”Pimeyden kauhu” ja ”Legioonat haudasta”. Yhteydet ovat kuitenkin löyhiä ja jäävät pikemminkin miellyttäviksi viittauksiksi niille, jotka ne osaavat tunnistaa. Myös Lovecraftin novelliin Rotat seinissä (Rats in the Walls, 1924) viitataan kömpelössä repliikissä, jolle Lovecraftin ystävät saattavat hymähdellä.

Bride of Re-Animatorilla on hyvät hetkensä ja muutama aidosti koominen kohtaus, eikä Jeffrey Combsin näyttelytyyli ole muuttunut ainakaan vähemmän yliampuvaksi. Yuznan ohjaus on kuitenkin amatöörimäistä, mikä näkyy jo leikkauksen ja otosten välisten suhteiden tasolla. Bride of Re-Animator viihdyttää varmasti edellisen elokuvan ystäviä, mutta samanlaista klassikkoa siitä ei synny.