(Yhdysvallat, 1985)

Sarja: Lovecraft-sarja.

H. P. Lovecraftin klassikkonovelli taittui 1980-luvulla yhdeksi historian parhaista splätter-leffoista.

Stuart Gordonin ohjaama Re-Animator on vapaa sovitus H. P. Lovecraftin vuonna 1922 ilmestyneestä novellista Herbert West—Reanimator. Käsikirjoitus lainaa alkuperäisestä tarinasta pääpiirteet ja keskeisen idean, mutta lopputulos on tyylipuhdasta splätteriä ja kauhukomediaa, joista kumpaakaan Lovecraft ei tekstillään tavoitellut.

Kuvitteelliseen Arkhamin kaupunkiin ja Miskatonicin yliopistoon sijoittuvassa tarinassa seurataan lääketieteenopiskelija Herbert Westiä (Jeffrey Combs), jonka kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää keino kuolleiden herättämiselle. Lovecraftin novellissa tapahtumat kuvataan Westin avustajan näkökulmasta, joten myös elokuvan todellinen päähenkilö on opiskelutoveri Dan Cain (Bruce Abbott).

Elokuvan tarinassa Cain saa Herbert Westistä eriskummallisen huonetoverin, jonka kammottavat kokeet alkavat pian selvitä Cainin epäluuloisen tyttöystävän Megan Halseyn (Barbara Crampton) ansiosta. Meganin isä ja yliopiston dekaani Alan Halsey (Robert Sampson) vastustaa jyrkästi Westin kokeita ja yrittää tehdä niistä lopun. Westin ja Cainin epätoivonen yritys todistaa elämäneliksiirin toimivuus johtaa onnettomuuteen ja konfliktiin kylmäkiskoisen tohtori Carl Hillin (David Gale) kanssa.

Re-Animator on häkellyttävän hauska elokuva, jonka efektit ovat ajalleen huippuluokkaa. Harvempi splätter-elokuvakaan yltää paitsi vastaaviin gore-efekteihin, myöskään yhtäläisen viihdyttävään kokonaisuuteen. Selkein vertailukohta Re-Animatorille on kenties Peter Jacksonin mestarillinen Braindead (1992), joka kuitenkin vie hurmeisen mässäilyn vielä astetta pidemmälle.

Lisäksi Re-Animatorin näyttelijäsuoritukset ovat genrelleen täydellisiä tasapainoillen herkullisesti yliampuvuuden, vakavuuden ja komedian rajalla. Erityisesti Westiä näyttelevä Combs ja tarinan antagonistiksi muodostuvaa Hilliä esittävä Gale tarjoavat hykerryttävät suoritukset.

Kiinnostavin ero alkuperäistekstin ja elokuvaversion välillä löytyy Herbert Westin hahmosta. Siinä missä hän Lovecraftin novellissa on uhkaava, vaikkakin nerokas lääketieteilijä, on elokuvan West hyvinkin sympaattinen ja sosiaalisesti tumpelo nuorukainen, jonka puolelle on helppo asettua. Hän on ehkä vieläkin kliseinen hullu tiedemies, muttei suoranaisesti pahantahtoinen.

Re-Animator on yksinkertaisesti genrensä parhaimmistoa. Se on lisäksi kestänyt aikaa paljon paremmin kuin monet muut kauhu- ja splätter-elokuvat, ehkäpä juuri kevytmielisen sävynsä ansiosta.

Niille, jotka kaipaavat vakavamielisiä Lovecraft-sovituksia ei Re-Animatoria tietenkään voi suositella, mutta muille se on kiistaton kulttiklassikko, joka todellakin ansaitsee asemansa.