(En chance til, Tanska 2014)

Sarja: Season Film Festival.

Susanne Bierin väkevässä draamassa lapsensa menettänyt poliisi kidnappaa narkkaripariskunnan vauvan omansa tilalle.

Toinen mahdollisuus on karu tragedia kammottavista olosuhteista. Tapahtumien keskiössä on rikospoliisi Andreas (Nikolaj Coster-Waldau), joka kohtaa eräänä päivänä työkeikalla tuttuja kasvoja. Vanha tuttava Tristan (Nikolaj Lie Kaas) on päässyt vankilasta jatkamaan narkkarielämäänsä ja nyt miehellä on vauvakin prostituoidun Sannen (May Andersen) kanssa. Kun shokeraavasta kohtaamisesta selvitään ilmenee, etteivät poliisit voi väkisin ottaa pariskunnan lasta huostaan.

Pian Andreaksen ja vaimonsa Annan (Maria Bonnevie) oma vauva kuitenkin kuolee, ja vaimon uhatessa tappaa itsensä Andreas päätyy epätoivoiseen tekoon. Yöllä hän murtautuu narkkareiden lukaaliin ja vaihtaa vauvat keskenään. Kukaanhan ei ihmettele, jos huumeperheen laiminlyöty lapsi pääsee hengestään, ja samalla he tulevat pelastaneeksi viattoman lapsen.

Mikään ei tietysti mene suunnitelmien mukaan ja elokuva tuntuu suorastaan kurittavan päähenkilöitään uusilla käänteillä ja kauheilla kohtaloilla. Toinen mahdollisuus onkin kaikessa inhorealistisuudessaan poikkeuksellisen raskasta katsottavaa, eikä sitä välttämättä voi suositella kaikilla. Näin siitäkin huolimatta, että elokuva on uskomattoman hyvä.

Vaikka kaikki keskusnäyttelijät tarjoavat väkevät suoritukset, on Coster-Waldaun esitys konfliktien riivaamana poliisina elokuvan parasta antia. Beastista (2011) ja mainiosta The Keeper of Lost Causes (2013) -trilleristäkin tuttu Nikolaj Lie Kaas on myös poikkeuksellisen vastenmielinen väkivaltaisena elämäntaparikollisena.

Bierin ohjaus on kylmän ulkopuolista, ja kohtauksia kehystetään urbaanista miljööstä huolimatta otoksilla Tanskan joulukuisesta luonnosta. Vaikka samana vuonna ilmestynyt Serena on toki traaginen, jää se emotionaalisesti brutaalin Toisen mahdollisuuden jalkoihin. Teoksia on kiinnostava verrata Bierin saman aikakauden tuotoksina, joista toinen on suunnattu Yhdyvaltain ja toinen Euroopan markkinoille. Jälkimmäinen on haastavampi, mutta samalla mieleenpainuvampi ja merkittävämpi.