Köök

Keittiöremontti lähtee käsistä. (Kuva: Alan Proosa)

Keittiöremontti lähtee käsistä. (Kuva: Alan Proosa)

(Rakvere Teater, Teatteri Vanha Juko & Teatteri Telakka, 2013)

Andres Noormetsin käsikirjoittama ja ohjaama Köök pistää vastakkain virolaisen ja suomalaisen kaksikon, joiden yhteinen keittiöremontti nostaa tunteet pintaan.

Sarja: Tampereen teatterikesä.

Kolmen teatterin yhteistyönä syntynyt Köök on väkevä ja minimalistinen näytelmä konflikteista, ennakkoasenteista ja suhtautumisesta erilaisuuteen. Hyvin rajoitettuun ilmaisuun perustuva näytelmä sijoittuu kokonaisuudessaan keittiöön, jota saapuvat remontoimaan virolainen pariskunta (Anneli Rahkema ja Peeter Rästäs), sekä kaksi suomalaismiestä (Antti Mankonen ja Hannu Salminen).

Hommat eivät kuitenkaan suju kitkattomasti montaakaan minuuttia. Pienessä tilassa tulee välttämättä astuttua toisen varpaille ja pian melko harmiton jääkaapin sähköjohdosta kinaaminen äityy kansallisidentiteettien taistoksi. Ainakin suomalaiskatsojasta kaikkien hahmojen asenteet tuntuvat aidoilta, etenkin se järkkymätön varmuus, että itse tekee oikein ja muut vain häsläävät. Konfliktit eivät kuitenkaan asetu vain kansallisuuksien välille, vaan vastakkain ovat myös (ainakin) sukupuolet ja sukupolvet.

Vain reilun tunnin mittainen esitys on intensiivinen kokemus, jossa huomiokyky on välillä jopa koetuksella. Neljänkin ihmisen puuhastelusta on välillä hankala tietää, mitä pitäisi seurata. Tämä tietysti vain vahvistaa realistista vaikutelmaa, joka tosin näytelmän loppupuolella antaa tilaa räiskyvämmälle satiirille.  Loppua kohden suljetun tilan tuntu tiivistyy ja itse lopetus saattaa jokusen katsojan mielestä olla turhankin raskas.

Toteutuksellisesti on kiinnostavaa, että näytelmän valaistus on kokonaisuudessa diegeettistä, eli kaikki valonlähteet ovat osa näytelmän esittämää maailmaa. Erityisen kekseliästä on myös pimeässähohtavan maalin käyttö, vaikka kyseinen kohtaus jättääkin joukon avoimia kysymyksiä. Miltein läpi esityksen taustalla soiva pianomelodia luo tapahtumille ristiriitaisen taustahälyn, joka alkaa ennen pitkää (kenties tarkoitetusti) ärsyttää.

Näyttelijöille projekti on varmasti ollut herkkua: Paljon ilmaisusta tapahtuu kokonaan ilman sanoja, sillä hahmotkaan eivät oikein tunnu toisiaan ymmärtävän. Osittain tämän seurauksena hahmoilla hyvin tunnistettava ruumiinkieli, jota kirosanat ja merkitsevät katseet tukevat. Peeter Rästäs tuo lavalle tarvittua aggressiivista miesenergiaa, mutta Antti Makkonen lienee näytelmän tähti omissa maailmoissaan pyörivänä nuorena miehenä, joka nykyaikaisesti räpsii kuvia jokaisesta minimaalisesta asiasta. Makkosen hahmossa on jotain samaan aikaan todella ärsyttävää ja todella sympaattista, aivan kuin monissa todellisissakin ihmisissä.

Köök on hurmaavaa hallittua kaaosta. Se ei varmasti ole täydellinen näytelmä, mutta se onnistuu käsittelemään suuria kysymyksiä vetoavalla ja puhuttelevalla tavalla, sekä samalla aidosti viihdyttämään yleisöään.

Köökiä esitetään elo-lokakuussa 2014 Tampereen Telakalla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s