I’m Doing This for You

Haley McGeen esittämä nainen järjestää rakastetulleen yllätysjuhlia, joissa yleisö on vahvasti mukana. (Kuva: Ashley Pettipas)

Haley McGeen esittämä nainen järjestää rakastetulleen yllätysjuhlia, joissa yleisö on vahvasti mukana. (Kuva: Ashley Pettipas)

(Kanada, 2015)

Haley McGeen käsikirjoittama ja näyttelemä monologi yllätysjuhlaa poikaystävälleen järjestävästä naisesta on tragikoominen, yllättävä ja kertakaikkisen lyömätön esitys.

Sarja: Tampereen teatterikesä.

Pari vuotta sitten Tampereen teatterikesässä Oh My Irma -monologillaan vakuuttanut Haley McGee tekee melkoisen paluun Mitchell Cushmanin ohjaamassa esityksessä I’m Doing This for You. Näytös on edeltäjänsä tapaan monologi, mutta siinä missä Oh My Irma jäi vielä kivenheiton päähän todella mieleenpainuvasta ja voimakkaasta näytelmästä, ei I’m Doing This for Yousta jää puuttumaan kerrassaan mitään.

Monologi rakentuu vahvasti illuusioon, johon yleisö otetaan mukaan heti saliin astuttaessa. McGeen esittämä nainen on vastassa ovella vodka-shottien kanssa ja toivottaa yleisön tervetulleiksi. Hän kehottaa myös yleisöä puhaltamaan katsomosta löytyviä ilmapalloja, sillä juhlajärjestelyt ovat jääneet vähän viime tinkaan.

Pian nainen kertoo, mitä on kyse: Tässä järjestetään yllätysjuhlia hänen poikaystävälleen. Mies on haaveillut aina stand up -koomikon urasta, joten nainen on suunnitellut hänelle parhaan mahdollisen lahjan: keikan ja vastaanottavaisen yleisön. Ensimmäinen vartti vietetäänkin pimeässä harjoitellen onnittelulaulun oikeaa sävellajia ja odottaen…

Pian käy kuitenkin ilmi, ettei kaikki ole menossa aivan putkeen – eikä naisen ja miehen suhdekaan ole jäänyt täysin mutkattomalle mallille.

I’m Doing This for You paljastaa totuuden päähenkilön elämästä ja persoonallisuudesta pala palalta samoin kuin Oh My Irmakin, mutta yleisön läsnäolo teatterinäytöksen illuusiossa muodostaa tyystin erilaisen tunnelman. Katsoja kokee olevansa osa esitystä, ja McGee ottaa ihmisiin kontaktia ja mukautuu spontaanisti heidän reaktioihinsa. Hetkittäin esitys muistuttaa yhteistä leikkiä, jossa todellisuuden ja fiktion rajat alkavat hämärtyä, ja tätä illuusiota pidetään yllä aivan loppuaplodeihin saakka.

Esityksen kantava voima on tietysti McGee, joka pistää itsensä likoon niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Esitys ei tarjoa hänelle mitään hengähdystaukoa, ja epävakaan hahmon tunnetilat ailahtelevat korkeuksista pohjamutiin. McGee osoittaa todellakin hallitsevansa tilannetta, jonka hän pystyy muuttamaan hysteerisen hauskasta äärimmäisen vaivaannuttavaksi parissa minuutissa.

I’m Doing This for You on niitä näytelmiä, jotka muistuttavat teatteritaiteen ainutlaatuisista ominaisuuksista. McGee ja Cushman tekevät yleisön länsäolosta osan teosta ja muistuttavat, miten erilaista komedia sekä tragedia ovat, kun tunteet koetaan yhdessä, samassa tilassa, eikä tilanteesta pääse ulos samoin kuin irroittamalla katseen ruudusta.

Jätä kommentti