(Yhdysvallat, 2016)

Kapteeni Amerikan kolmanneksi elokuvaksi nimetty Civil War epäonnistuu yksittäisenä elokuvana, mutta toimii pätevästi osana Avengers-sarjan jatkumoa.

Ensi-ilta 27.4.2016.

Captain America: Civil War on Marvel Cinematic Universe eli MCU -jatkumon jo 13. supersankarielokuva. Samalla se viimeistään osoittaa, että vuoden 2008 Iron Manista alkaneen leffasarjan osat eivät enää toimi yksittäisinä teoksina. Vähintään osa aiemmista, muistakin kuin Kapteeni Amerikan nimellä varustetuista elokuvista on pakko nähdä, jotta pysyy lainkaan kärryillä elokuvien hahmoista, heidän kyvyistään ja suhteistaan.

Civil War tekee tämän selväksi jo alussa: Elokuva sukeltaa suoraan toiminnan tiimellykseen, jossa Captain America (Chris Evans), Black Widow (Scarlett Johansson), Falcon (Anthony Mackie) ja Wanda Maximoff eli Scarlett Witch (Elizabeth Olsen) suorittavat tehtävää Nigeriassa. Kaikki ei kuitenkaan suju hyvin ja Avengersin toimet johtavat jälleen viattomiin kuolonuhreihin.

Yhdistyneet kansakunnat, Yhdysvaltain ulkoministeri (William Hurt) ja fiktiivinen Wakandan valtio käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja yrittävät saada Kostajat ruotuun: Syntyy Sokovian sopimus, jonka allekirjoittaessaan Avengers-järjestö menettäisi itseishallinnon ja siitä tulisi YK:n alainen toimija. Tony Stark eli Iron Man (Robert Downey, Jr.) asettuu puoltamaan sopimusta, mutta Captain America ei suostu taipumaan ideologisen hallinnon alle.

Civil Warin ytimessä on kysymys supersankarien vastuusta ja poliittisesta asemasta, hieman samaan tapaan kuin tuoreessa Batman v Supermanissa (2016). Vaikka Civil War onnistuu teeman käsittelyssä DC:n rymistelyä paremmin, ei se pääsee hirveän syvälle keskeiseen tematiikkaansa. Sitäkin enemmän annetaan aikaa valtavalle joukolle supersankareita, jotka marssitetaan toisiaan vastaan samalla kun agentti Helmut Zemo (Daniel Brühl) yrittää saada käsiinsä edellisestä Captain America -elokuvasta (2014) tutun Winter Soldierin (Sebastian Stan) ja kostaa Avengers: Age of Ultron -elokuvan (2015) massatuhossa kuolleen perheensä.

Civil Warissa on juonta, toimintaa ja hahmoja niin paljon, että vähemmälläkin olisi pärjätty. Mukaan marssitetaan myös viime vuonna omassa elokuvassaan esiintynyt Ant-Man (Paul Rudd), sekä paluun valkokankaalle tekevä Spider-Man (Tom Holland). Mukaan ehtivät jo mainittujen lisäksi myös Vision (Paul Bettany), Hawkeye (Jeremy Renner), sekä uusi hahmo Black Panther (Chadwick Boseman). Jos kuitenkin edelliset elokuvat ovat jotakuinkin hallussa, on juonta helppo seurata.

Elokuva tuntuu alusta loppuun enemmän sarjan osalta kuin itsenäiseltä teokselta, hyvässä ja pahassa. Hahmoja ei paljon esitellä ja tarinamaailmaa tuntemattomalla lopputulos on varmasti sekava. Toisaalta tarina voi näin keskittyä olennaiseen eikä tuhlaa aikaansa loputtomiin esittelyihin. Voi hyvällä syyllä kysyä, olisiko Civil War edes mahdollista toteuttaa elokuvana, joka avautuu helposti jokaiselle katsojalle.

Runsaasta pituudestaan ja hahmogalleriastaan huolimatta Civil War pysyy yllättävän hyvin tasapainossa ja kasassa. Omituisinta on lopultakin, että elokuva on edes nimetty Captain American mukaan. Tarinan draama rakentuu vähintään yhtä vahvasti Iron Manin kuin nimihenkilönsä ympärille, ja muutkin hahmot saavat niin paljon aikaa, että kokonaisuutta kutsuisi mielellään Avengers-elokuvaksi.

MCU-elokuvasarjan osana Civil War astettuu jonnekin paremmuusjärjestyksen keskivaiheille. Se ei ole yhtä hyvä kuin The Avengers (2012) tai aiemmat Captain America -elokuvat, muttei lähelläkään The Incredibel Hulkin (2008) tai Iron Man 2:n (2010) tympeyttä. Se on pätevää jatkoa MCU-tarustolle, mutta ei elokuvasarjan mielenkiintoisinta antia.