Stitches

Stitches

(Irlanti, Iso-Britannia 2012)
Sarja: Night Visions: Back to Basics 2013.

Stitches on kauhukomedia, josta jäävät mieleen kohtalaiset gore-efektit. Mitään muuta siitä ei myöskään halua muistaa.

Kauhukomedia traagisessa onnettomuudessa kuolleesta klovnista, joka herää henkiin kostamaan kuolemansa aiheuttaneille lapsille – kuulostaa hyvältä. Yksinkertainen premissi, jolla on hankala mennä vikaan.

Mutta irlantilainen Stitches onnistuu sähläämään tämänkin simppelin reseptin. Heti alkukohtauksesta tietää, että jotakin on vinossa. Brittikoomikko Ross Noble esittää ammattitaidotonta klovnia, joka prostituoitua naidessaan myöhästyy lasten synttärijuhlilta. Tilanne olisi hyvin tyypillinen aloitus mustalle komedialle, mutta ajoitus ja vitsit ovat aivan surkeita. Noblen katkera hahmo on kuin halpa kopio Reece Shearsmithin loistavasta Mr. Jelly -hahmosta Psychoville-sarjassa.

Lapset siis saavat vahingossa klovnin hengiltä, jonka jälkeen hypätään ajassa eteenpäin. Juuri ja juuri menettelevät lapsinäyttelijät korvaantuvat sietämättömillä teineillä, joiden hahmot koostuvat tasan yhdestä stereotyypistä. Päähenkilöt ovat Tom (Tommy Knight) ja Kate (Gemma-Leah Devereux), joista jälkimmäinen näyttää liian vanhalta ollakseen samaa ikäluokkaa muiden kanssa. Tomin ja Katen lapsuudenihastus yrittää puhjeta kukkaansa, mutta esteenä on tietysti Katen urpo poikaystävä, jonka persoonasta on unohdettu kaikki pidettävyys, joka selittäisi miksi kukaan seurustelisi moisen kliseen kanssa.

Valtaosa elokuvasta keskittyy Tomin syntymäpäiville kuusi vuotta Stitches-klovnin kuoleman jälkeen. Suuret kemut herättävät zombie-klovnin haudastaan ja hän saapuu juhlatalolle uhkuen kostoa… Mutta sitten mitään ei tapahdukaan pitkään aikaan. Nuoret bilettävät ja ovat ärsyttäviä, välillä Stitches vilahtaa jossakin oviaukossa tai laukaisee huonon one-linerin. Tämä on elokuvan suurin heikkous: Mitään ei tapahdu! Mikään ei kehity!

Kauhukomediassa pitäisi olla kaksi asiaa kohdallaan: vitsit ja goret. Jälkimmäinen on ihan näyttävää, vaikka Stitchesin innovatiiviset murhakeinot käyvätkin välillä jo turhan älyttömiksi. Verta ja elimiä riittää, mutta minne se huumori unohtui? Elokuvan parhaat yritykset naurattaa perustuvat vain teini-ikäisten hölmöilyyn, eikä niillä ole mitään tekemistä elokuvan kontekstin tai tapahtumien kanssa. Stitches taas on tylsääkin tylsempi hahmo repliikkejä myöten.

On aivan omanlaisensa saavutus onnistua tekemään näin räväkästä aiheesta näinkin lattea elokuva. Tuotanto näyttää halvalta ja ammattitaidottomalta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s