Maniac (2012)
(Ranska, Yhdysvallat 2012)
Sarja: Night Visions: Back to Basics 2013.
Franck Khalfounin Maniac on pieni ihme: kulttielokuvan uusintaversio, joka on PAREMPI kuin alkuperäinen elokuva. Liekö vastaavassa tempussa onnistuttu koskaan aiemmin?
William Lustigin vuonna 1980 ilmestynyt Maniac on slasher-elokuvien verevä klassikko, jossa Joe Spinellin esittämä sarjamurhaaja Frank skalpeeraa naisia suurkaupungin pimeydessä. Monella tapaa ainutlaatuista elokuvaa on hankala lähteä tekemään uusiksi, ja 2000-luku alkaa olla jo surullisen kuuluisa toinen toistaan häpeällisemmistä uusintaversioista. (ks. Last House on the Left –vertailu.)
Sitä suurempi yllätys Franck Khalfounin Maniacista muodostuu. Ensimmäinen neronleimaus on Elijah Woodin valinta elokuvan keskushenkilön rooliin. Pienikokoinen ja kolmikymppisenäkin lapsenkasvoinen Wood on hauraan ja sympaattisen oloinen – ja sitäkin karmivampi on Frankin muodonmuutos verenhimoiseksi psykopaatiksi.
Toinen rohkea veto on esittää (lähes) koko elokuva näkökulmaotoksena, jossa katsoja joutuu kuin vangiksi Frankin silmien taakse. Kokemuksessa on jotakin samankaltaista kuin parhaissa FPS-peleissä, mutta pelkäksi ulkokohtaiseksi tempuksi se ei jää. Katsoja joutuu välttämättä myötäelämään Frankin teot sellaisina, kuin ne miehelle itselleen näyttäytyvät. Pari irrottelua kuvakulmasta muodostuvat tarinallisesti ja metaforisesti elokuvan keskeisimmiksi kohtauksiksi.
Woodin näyttelijäsuoritus on kirkkaasti hänen uransa parhaita, ja hyvin on muutkin roolit täytetty. Vähemmän tunnettu Nora Arnezeder on juuri sopivasti rakastettava valokuvaaja Annana, johon Frank alkaa kokea syvää yhteenkuuluvuutta. Muut hahmot jäävät rekvisiitaksi kuin Frankin niin intohimoisesti kunnostamat mannekiinit, mikä tavallaan sopii elokuva tematiikkaan.
Maniac ei turhaan säikyttele katsojaa, vaan keskittyy olennaisimpiin, eli tarinaan ja päähenkilöön. Se osoittaa, että 2000-luvullakin joku ymmärtää vielä, mistä pelko oikeastaan syntyy. Frankin matkassa on samaa hirvittävää imua kuin Gaspar Noén Enter the Voidissa (2009), vaikkei yhtä surrealistisesta elokuvasta olekaan kyse. Maniac on kevyesti kaikkien aikojen paras uusintaversio, ja samalla yksi vuoden vaikuttavimmista elokuvista.