Antarctic Journal
(Namgeuk-ilgi, Etelä-Korea 2005)

Yim Pil-sungin esikoiselokuva on omaperäinen ja painostava selviytysmistarina Etelämantereen jäisiltä lakeuksilta. Elokuva seuraa korealaisen retkikunnan yritystä saavuttaa niin sanottu ”Point of Inaccessibility” (P.O.I.), samalla kun psyyket joutuvat koetukselle.

Retkikunnan alkutaival on täynnä pahoja enteitä, jotka kulminoituvat kun resuisen lipun alta löydetään haudattuna vanha päiväkirja, josta elokuvan nimikin tulee. Kirja on peräisin Iso-Britannian retkikunnalta vuodelta 1922, mutta siinä kuvatut tapahtumat alkavat pian peilata korealaisten naparetkeilijöiden edesottamuksia. Eikä aikaakaan kun ensimmäinen jo sairastuu ja joutuu ”lumimyrskyn nielaisemaksi”.

Retkikunnan kapteenia esittää lukuisissa pääosissa vakuuttanut Song Kang-ho, joka on jälleen uskottava ja vähäeleinen. Myös ohjaajana tunnettu Bong Joon-ho on rooliinsa osuva, eikä muidenkaan näyttelijätyössä ole valittamista.

Antarctic Journal vihjailee jatkuvasti yliluonnollisen mahdollisuudella, muttei tee siitä missään vaiheessa itsetarkoituksellista. Scifin ja kauhun tyylikeinoilla leikitellään, mutta minkään genren edustajaksi elokuva ei silti asetu. Yliluonnolliset elementit, kuten ikivanhasta jäästä esiinsulava olento tai rakeisessa kamerakuvassa kurotteleva käsivarsi, voivat olla yhtä hyvin hajoavien mielten harhoja tai katsojan mielleyhtymien julkilausumista.

Antarctic Journal on kekseliäs ja vaikuttava elokuva, joka jää lopulta vaille tyhjentävää selitystä. Se on henkistä sukua The Thing -elokuville (1951 ja 1982), sekä H. P. Lovecraftin klassikolle At The Mountains of Madness (1931/1936), mutta korealaisen genre-elokuvan vapaaluonteinen ote tekee siitä omanlaisensa teoksen, josta Hollywoodin kauhutehtailijat voisivat ottaa mallia.