(Uusi-Seelanti, 2014)

Night Visions -festivaalilla jo yli vuosi sitten esitetty What We Do in the Shadows on omaperäinen kauhukomedia ja todennäköisesti vuoden hauskin elokuva.

Ensi-ilta 11.12.2015.

What We Do in the Shadows on Flight of the Conchords -tv-sarjasta (2007-2009) tutun Jemaine Clementin sekä sarjan kulisseissa vaikuttaneen Taika Waititin ohjaama ja käsikirjoittama kauhukomedia, jonka lakonisen huumorin keskiössä ovat vampyyrit.

Mokumentin asuun puetussa elokuvassa kuvausryhmä seuraa neljän saman katon alla asustelevan vampyyrin elämää. Waititin esittämä Viago on optimistinen dandy, Clementin esittämä Vladislav kidutuksistaan kuuluisa legenda ja Deacon (Jonathan Brugh) vain 183-vuotias nuori kapinallinen. Kellarissa asuu lisäksi Petyr (Ben Fransham), Nosferatua muistuttava 8000-vuotias kummajainen, joka ei puhu, mutta tappaa sitäkin reippaammin.

What We Do in the Shadows on kuin The Office (2001-2003) vampyyrien elämästä. Se näyttää verenimijöiden elämän kaikessa kömpelyydessään ja löytää huumoria samoista lähteistä kuin Flight of the Conchordskin. Mukana on myös toinen sarjasta tuttu näyttelijä, Rhys Darby. Vaikka Darbyn hahmo onkin tällä kertaa ihmissusi, se ei estä häntä muistuttamasta Flight of the Conchordsin pedanttista manageria.

What We Do in the Shadows saattaa, kumma kyllä, olla yksi kaikkien aikojen realistisimpia vampyyrikuvauksia. Monet vitsit löytyvät vampirismin arkisista haasteista, kuten siitä, kuinka valmistautua iltaan kaupungilla, kun ei näe pelikuvaansa. Tai kuinka mennä yöklubeille, kun vampyyrit eivät voi mennä sisään mihinkään rakennukseen, mihin heitä ei erikseen ole kutsuttu? Ja kuinka saisi kämppäkaverit ymmärtämään, etteivät tahrisi sohvaa tappamiensa uhrien verellä?

Elokuvaa voi suositella vahvasti kaikille lakonisen huumorin, kauhun ja ihan vaan omaperäisten komedioiden ystäville. Vaikka elokuva satirisoikin kauhua, ei se edellytä lajityypin suurempaa tuntemusta.  What We Do in the Shadowsin huumori on välitöntä ja hahmot sympaattisia – siitä huolimatta, että he ovat hirviöitä ja sarjamurhaajia. Kyseessä on yksinkertaisesti erinomaisen hauska elokuva, jonka voisi katsoa uudelleen vaikka heti näytöksestä tultuaan.