(Ruotsi, 2015)

Ruotsalainen Beck-elokuvien sarja on venynyt jo pitkäksi, mutta dekkareiden laatu pysyy tasaisena.

Beck-elokuvien 5. tuotantokausi koostuu neljästä uudesta elokuvasta, jotka saivat ensiesityksensä kotimaassaan tammi- ja maaliskuussa. Uusien elokuvien myötä sarjassa on julkaistu jo 30 elokuvaa, mutta laatu ei ole siitä kärsinyt. Tosin vuosien 2014 ja 2015 elokuvia on tehty hyvin vähän edellisiin kausiin nähden, mikä varmasti auttaa sarjaa pysymään eloisana.

Peter Haberin esittämä murharyhmän päällikkö Martin Beck jaksaa porskuttaa edelleen, kuin myös hänen aisaparinsa Gunvald Larsson (Mikael Persbrandt). Se onkin hyvä, sillä kaikki muut hahmot ovat Beck-leffoissa ajan mittaan vaihtuneet, mutta ilman Gunvaldin ja Beckin muodostamaan kaksikkoa ei kaava toimisi enää ollenkaan.

Kansainväliseksi tähdeksi noussut, erinomainen Mikael Persbrandt (mm. Someone You Love, The Salvation) saa jälleen paljon tilaa elokuvissa. Gunvald ottaa yhä Beckiä aktiivisemman roolin tapahtumissa, ja Persbrandtin hahmo onkin noussut jo aikaa sitten nimihenkilöä kiinnostavammaksi hahmoksi. Ikä on tosin rauhoittanut myös Gunvaldia, mutta tuonut toisaalta myös uutta charmia.

Uusi vuosi tuo sarjaan myös uusia hahmoja. Ylipirteän uuden komentajan roolissa nähdään Vadelmavenepakolaisen (2014) pääosasta tunnettu Jonas Karlsson, ja Beckin ryhmä saa myös kaksi uutta jäsentä, joita esittävät Anna Asp ja Elmira Arika. Suomalaisnäyttelijä Anu Sinisalo nähdään uutena kuolinsyyntutkijana.

Itse elokuvat eroavat vain hieman muista tuoreemmista Beck-leffoista. Huone 302:ssa tutkitaan hotellista löytyneen nuoren naisen yhteyksiä Tukholman yöelämään, ja Perheessä tutkitaan omaa rikosperhettään pyörittäneen gangsterin surmaa. Jälkimmäisessä elokuvassa vierailee myös Vares-tähti Antti Reini.

Invaasio lienee uudesta elokuvanelikosta paras, sillä siinä käsitellään kansainvälisen terrorismin, pimeän työvoiman ja rasististen ennakkoluulojen kaltaisia vaikeita kysymyksiä. Elokuva osoittaa, kuinka helposti maahanmuuttajat voidaan profiloida pelkän uskonnon ja etnisen taustan vuoksi, eikä vaikeisiin sosiaalisyhteiskunnallisiin ongelmiin tarjota yksinkertaista ratkaisua.

Sarjan lopettava Sairaalamurhat on sitten enemmänkin perustapaus, jossa tosin annetaan enemmän tilaa myös Beckin yksityiselämällä. Uudet elokuvat keskittyvät enimmäkseen yksittäisten tapausten ratkomiseen, mutta myös taustakertomusta hahmotellaan elokuvien välille. Ryhmän uusien jäsenten suhteet kehittyvät ja Oskar (Måns Nathanaelson) löytää itsensä parisuhteesta.

Ylimalkaan uudet Beck-elokuvat ovat tasaisen korkeaa laatua ja ne tarjoavat elokuvasarjan ystäville tuttua dekkariviihdettä. Pikkuhiljaa herää tosin kysymys, kuinka kauan sarjaa onnistutaan pitämään virkeänä. 30 tv-elokuvaa 18 vuoden aikana on melkoinen saavutus, mutta oliskohan pikkuhiljaa aika pistää sarja pakettiin?