Häiriötekijä

Häiriötekijä 1

Tommi Korpela on Mr. Pain. (Kuva: Pate Pesonius, Q-teatteri)

(Q-teatteri, 2013)

Jani Volasen ohjaama Häiriötekijä on katsojaansa riepotteleva kollaasinäytelmä ihmisille, jotka pitivät Ihmebantusta.

Ohjaus: Jani Volanen.
Rooleissa: Lotta Kaihua, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Elena Leeve, Pirjo Lonka ja Eero Ritala.

Q-teatterin tuore Häiriötekijä jakaa varmasti mielipiteitä. Lukuisista episodeista koostuva näytelmä muistuttaa vuoroin sketsisarjaa, vuoroin taas painajaismaista näkyä. Käsikirjoituksesta vastaa Volasen lisäksi koko näyttelijäjoukkio.

Häiriötekijästä on hankala kirjoittaa paljastamatta keskeisiä käänteitä näytelmän osioista, joista monet kuitenkin perustuvat yllättäviin suunnanmuutoksiin. Esityksen ensimmäinen puolisko on tyyliltään kevyempi, mutta väliajan jälkeen sävy muuttuu entistä synkemmäksi.

Näytelmän osioita yhdistää ensisijaisesti vinksahtanut maailmankuva ja epävakaan psyken kuvaus. Jokaisessa episodissa tuntuu ainakin yhden henkilön maailma nyrjähtäneen sijoiltaan, ja tuon vaurioitumisen seuraukset ovat samanaikaisesti häkellyttäviä, hauskoja ja karmivia.

Yhtäläisyydet vuonna 2009 esitettyyn Ihmebantu -tv-sarjaan ovat varsin selkeät, kuten jo alla olevasta traileristakin käy ilmi. Osiot on liitetty toisiinsa videosegmenteillä, jotka vaihtelevat epämääräisen tuhnuisista kuvista yksittäisten näyttelijöiden monologeihin. Video-osissakin nähdään melkoisia herkkupaloja, mutta näistä mieleenpainuvin lienee näytelmän julisteissakin esiintyvä Tommi Korpelan hahmo Mr. Pain, joka esiintyy kameralle YouTube-tähden elkein.

Häiriötekijä 3

Pirjo Lonka tutkii mielen synkimpiä sopukoita. (Kuva: Pate Pesonius, Q-teatteri)

Häiriötekijän järkyttävyyttä voi helposti päätyä ylikorostamaan, ja siksi täytyykin painottaa, että näytelmä on myös erittäin, erittäin hauska. Alkupuoliskon episodeissa sävy voi olla jopa hyväntahtoinen, kuten nerokkaassa toimistosketsissä, jossa kopiokoneen huoltotoimet muuttuvat surrealistiseksi tanssiksi.

Näyttelijät tekevät juuri niin erinomaista työtä, kuin nimekkäältä joukolta voisi odottaakin. Korpela on voimakas roolissa kuin roolissa, mutta muun joukon ylle nousee Pirjo Lonka kahdella poikkeuksellisen ahdistavalla monologilla. Eero Ritala taas tuo näytelmään kaivattua samaistuttavuutta, ja hän onkin parhaimmillaan reagoidessaan muiden hahmojen poikkeavaan käytökseen. Myös Ritalan laulusuoritus näytelmän loppupuolella on melkoista tykitystä.

Elena Leevelle olisi tosin suonut isomman roolin, sillä valitettavasti koko joukosta hän jäi ilman yhdenkään episodin ”pääroolia.”

Häiriötekijä yhdistää sketsiviihteen ja David Lynch -henkisen mielenmaiseman voimakkaaksi kollaasiksi, joka herättää varmasti monenlaisia reaktioita yleisössään. Sikäli se on erittäin onnistunut taideteos vajoamatta kuitenkaan kokonaan melankolian syövereihin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s