The Border Trilogy sijoittuu Toisen maailmansodan molemmin puolin Yhdysvaltain ja Meksikon välisen rajan tuntumaan. Romaanit ovat luettavissa yksittäisinä teoksina, mutta viimeinen osa tuo yhteen niin edeltäjiensä teemat kuin päähenkilötkin.

Aloittava osa All the Pretty Horses kuvaa 16-vuotiaan teksasilaisen John Gradyn pakoa ystävänsä kanssa Meksikoon, josta he etsivät menneiden vuosikymmenten cowboy-elämää. Matkalla he törmäävät Jimmy Blevinsiksi esittäytyvään poikaan, joka liittyy heidän seuraansa, mutta johtaa kaksikon ongelmiin paikallisen virkavallan kanssa. Hevostilalle pestauduttaan Grady rakastuu tilallisten tyttäreen, mutta sehän ei suju ollenkaan mutkattomasti.

All the Pretty Horsesin tapaan toinen osa The Crossing on sekin kasvukertomus, jossa Uudessa Meksikossa asusteleva Billy Parnham saa päähänsä palauttaa Meksikoon Yhdysvaltojen puolelle harhailleen susiemon. Parnham pakottaa suden kotitekoisiin valjaisiin ja aloittaa vaelluksensa, mutta tämä on vain ensimmäinen osuus monimutkaisessa ja polveilevassa matkakertomuksessa.

Ensimmäisiin osiin verrattuna päätöskirja Cities of the Plain on vähäeleinen ja hidastempoinen. Siinä samalle tilalle päätyneiden Parnhamin ja Gradyn tarinat yhdistyvät, kun Grady ihastuu nuoreen prostituoituun Meksikon puolelta rajaa. Sävyltään synkeä, kadonnutta elämäntapaa muisteleva teos on hieman koetteleva lukukokemus, joka kuitenkin tuntuu ainoalta oikealta lopetukselta McCarthyn trilogialle.

Keskimmäinen osa The Crossing on paitsi kirjoista pisin, myös mieleenpainuvin ja sydäntäsärkevin. Billy Parnham on mestarilliseen hevostenkesyttäjään John Gradyyn verrattuna todellinen antisankari, jonka motiivit ja mielenliikkeet eivät koskaan täysin avaudu lukijalle. The Crossingin tarinasta ei kannata paljastaa juuri mitään, mutta sanottakoon, että vaiheikas kertomus tarjoaa monia yllätyksiä. Billy Parnhamin ja suden yhteiset kohtaukset ovat kenties koko trilogian hienointa antia.

McCarthyn kieli vaihtelee tuttuun tapaan lakonisen toteavasta maailmaaruotivaan metafyysiseen analyysiin. Monet romaanien vaikuttavimmat osuudet ovat juuri näitä koko ympäröivän luonnon läpäiseviä näkemyksiä.

”Men have in their minds a picture of how the world will be. How they will be in that world. The world may be many different ways for them but there is one world that will never be and that is the world they dream of.”

Cities of the Plain, s.134 (1998)

Temaattisesti The Border Trilogy käsittelee ihmisluontoa, väkivaltaa, julmuutta ja ihmistä luonnon kuninkaana. Meksikon vallankumous ja Toinen maailmansota ovat vain tämän verenvuodatuksen kulminaatiot, mutta elämä on joka puolella pelkkää tanssia kuoleman ja tappamisen välillä.

McCarthy ei päästä lukijaa koskaan kokonaan protagonistiensa tajuntaan, mikä jättää myös päähenkilöt oudolla tapaa etäisiksi. Äärimmilleen tyylitelty kerronta ei tavoittele suoranaista realismia vaan pikemminkin se näyttäytyy värittyneenä niin kuin sivuhahmojen kertomat lukuisat tarinanpätkät männävuosilta.

Poikkeuksellisesti McCarthy käyttää englannin seassa espanjankielistä dialogia sellaisenaan, mikä auttaa autenttisen tunnelman luomisessa. Espanjaa ei tarvitse ymmärtää pysyäkseen kärryillä, mutta kielitaidoton ryhtyy luontaisesti tulkitsemaan vierasta sanastoa. Houkuttaa ajatella, että teos poikkeaa kuitenkin paljon lukijan kielitaidosta riippuen. Muodostuu kenties kaksi tulkinnallista teosta riippuen siitä, osaako lukija espanjaa vai ei.

All the Pretty Horses on nähty myös Billy Bob Thorntonin ohjaama filmatisointina vuodelta 2000. Suomennettuna trilogiasta on julkaistu vain The Crossing nimellä Matka toiseen maailmaan (WSOY, 1995). Toivottavasti tämä puutos korjataan tulevaisuudessa – ja toivottavasti espanjankieli pysyy koskemattomana. Kaksikielisyys on osa The Border Trilogyn kahden maailman tematiikkaa, joka sijoituu paitsi Yhdysvaltain ja Meksikon välille, myös elämän ja kuoleman.