Ystävät hämärän jälkeen (USA)

Let Me In
(USA, 2010)

Ruotsalainen Ystävät hämärän jälkeen (Låt den rätte komma in, 2008) on sanalla sanoen loistava fantasiadraama, joka kertoo vampyyritytön ja koulukiusatun pojan erikoisesta ystävyydestä. Koska elokuva menestyi ulkomailla, oli Hollywood-versio vain ajan kysymys. John Ajvide Lindqvistin alkuperäisromaanin ja -käsikirjoituksen otti käsiteltäväkseen ohjaaja Matt Reeves, joka muistetaan parhaiten hirviöleffasta Cloverfield (2008).

Let Me In (2010) alkaa erilaisella alkukohtauksella kuin alkuperäinen, mutta pakittaa pian pari viikkoa ruotsalaisversion alkuhetkeen. Koulukiusattua Owenia näyttelee upeasta dystopiaelokuvasta The Road (2009) tuttu Kodi Smit-McPhee. Owen fantasioi kiusaajilleen kostamisesta, kun hän eräänä iltana näkee naapuriin muuttavan ikäisensä tytön ja tämän huoltajan. Tyttö on paljasjaloin lumessa kulkeva Abby, jota puolestaa esittää Kick-Ass (2010) -tähti Chloë Grace Moretz.

Abby on tietysti vampyyri, jolle huoltaja (Richard Jenkins) käy ”keräämässä” verta, jottei tytön tarvitsisi tappaa. Parivaljakko joutuu muuttamaan usein, ettei murhasarjan jäljille päästäisi. Pian lähialueiden katoamiset kuitenkin houkuttavat Elias Koteaksen esittämän etsivän heidän kannoilleen. Abby ja Owen ystävystyvät ja ennen pitkään totuus tytöstä tulee ilmi.

Owenin äidin roolissa nähdään Mad Men -sarjasta tunnettu Cara Buono. Tai nähtäisiin, ellei ohjaaja tekisi täysin kummallista päätöstä olla näyttämättä äidin kasvoja yhdessäkään kohtauksessa. Hänet nähdään vain utuisesti taustalla tai heijastumana lasista. Tämä olisi tietysti hieno kerronnallinen keino, jos se tuntuisi alkuunkaan perustellulta. Nyt katsoja tuntee olonsa lähinnä härnätyksi.

Elokuvan ruotsalaisversiossa päähenkilön äiti oli yksi hahmoista (kuin myös hänen isänsä). Poissa ovat myös alkuperäiselokuvan tragikoomiset lähiötyöttömät, joiden roolit tarinassa on paikattu kasvottomilla sivuhahmoilla. Tuntuukin, että jenkkiversiossa on viety alkuperäisestä enemmän elementtejä kuin on lisätty.

Ja tietysti tarpeettomia erikoistehosteita on lisätty. Alkuperäisessäkin niitä oli, mutta Let Me In tunkee jokaiseen vampyyrikohtaukseen ylimääräistä CGI:tä ja äänitehosteita. Päähenkilöiksi valikoituneet ikäpolvensa teini-söpöt ovat sentään rooleissaan ihan hyviä, mutta Moretz näyttää meikkauksen vuoksi vampyyrinä lähinnä huvittavalta. Miksi ylipäätään vampyyrin ulkonäkö ja ääni muuttuisivat tämän imiessä verta?

Alkuperäinen Ystävät hämärän jälkeen oli myös tyylitajuisempi sen suhteen, mitä näytetään ja mitä ei. Lopun uima-allaskohtausta ei sentään ole täysin pilattu, mutta muuten jenkkiversio pyrkii näyttämään enemmän kuin on tarvis. Paitsi että tietysti ruotsalaisversion kohtaus, jossa vampyyrityttö näkyy alasti ja täten paljastuu, ettei hän oikeastaan ole ”tyttö”, on sensuurin pelossa jätetty pois. Tämä on sinänsä hassua, että Let Me In käyttää paljon enemmän aikaa Owenin seksuaalisen heräämisen kuvaamiseen.

Eroja alkuperäiseen ja muitakin kummallisia valintoja siis löytyy. Let Me In saa epäilemään ohjaajan kyvykkyyttä, vaikka Cloverfield olikin hyvä. Originaalina elokuvana se olisi ihan OK, mutta alkuperäisteokseen verrattuna Let Me In on lähinnä pahvinen ja kuiva.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s