Die Farbe

The Colour Out of Space
(Die Farbe, Saksa 2010)

H. P. Lovecraft -filmatisoinnit ovat perinteisesti olleet b-elokuvia tai muuten vaan luokattomia. Vuoden 2005 mykkäelokuva The Call of Cthulhu oli tietysti poikkeus sääntöön ja myös 2001 ilmestyneessä Dagonissa oli hieman tunnelmaa, joka tosin pilattiin tarpeettomalla splätterillä ja surkeilla tehosteilla.

Uusimpia yrityksiä on saksalainen indie-elokuva Die Farbe (2010), joka onnistuu yrityksessään paljon edeltäjiään paremmin. Farbe perustuu Lovecraftin novelliin Väri avaruudesta (The Colour Out of Space, 1927), jossa avaruudesta laskeutunut voima iskostautuu maalaistalon pihapiiriin vaikuttaen luontoon ja asukkaisiin karmivilla tavoilla. Aineeton avaruusolento näyttäytyy ihmisille vain kaikkialle leviävänä värinä, joka ei novellin mukaan muistuta mitään maanpäällistä väriä.

Die Farben takana on amatööriohjaaja Huan Vu, jonka käsialaa oli myös 2008 ilmestynyt Warhammer 40.000 -fanielokuva Damnatus. Huan Vun ja tuottaja Jan Rothin keino toteuttaa Väri avaruudesta oli yksinkertaisuudessaan nerokas: tehdä elokuvasta mustavalkoinen ja lisätä sitten yksi väri.

Die Farbe ei kuitenkaan ole suora käännös Lovecraftin novellista, vaan alunperin 1800-luvulle sijoittuva tarina on siirretty Saksaan ja tapahtumia seurataan Toisen maailmansodan molemmin puolin. Myös nimet vääntyvät hauskasti saksaksi, joten Ammi Pierce on tässä versiossa Armin Pierske ja Gardnerin perheen sukunimi onkin Gärtener. Kehyskertomuksena toimivassa tarinassa Jonathan Davis -niminen mies lähtee vuonna 1975 jäljittämään Saksaan kadonnutta isäänsä, mitä kautta koko kauhutarina avautuu hänelle.

Pintapuolisista muutoksistaan huolimatta Die Farbe todella uskollinen Lovecraftin vähäeleiselle tunnelmalle, eikä elokuvassa pelätä pitkiä hiljaisuuksiakaan. Loppupuolen CGI-animaatio ei ole parasta mahdollista, mutta sopii elokuvan visuaaliseen ilmeeseen mukavasti. Joissakin kohtauksissa greenscreen-tekniikan käyttö tosin paistaa läpi hieman liikaa.

Lopussa Farbe tekee kuitenkin selkeän pesäeron Lovecraftiin ja montaasimaisessa osiossa kysymykset kertojan luotettavuudesta ja henkilöiden identiteetistä nousevat esiin. Loppukäänne on velkaa enemmän nykyelokuvalle kuin klassiselle kauhutarinalle, mutta Huan Vu on saanut sen toimimaan ja nostanut filmatisoinnin itsenäiseksi teokseksi.

Die Farbe ei lopulta ole varsinaisesti kauhuelokuva, eikä se hidastempoisuuttaan varmasti pysty monia katsojiaan pelottamaan. Se on kuitenkin ansiokas tulkinta, joka etenee sujuvasti ja jättää katsojalle sopivasti pohdiskeltavaa. Lovecraft-faneille pakko-ostos.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s