Jari Järvelä, Zombie

(Julkaistu Viikko-Eteenpäissä syyskuussa 2010.)

Jari Järvelän tuorein romaani kantaa nimeä Zombie (Tammi, 2010), mutta liittyy eläviin kuolleisiin paljon löyhemmin ja metaforisemmin, kuin Järvelän parin vuoden takainen näytelmä Arkku. Zombie on kertomus maahanmuuttaja A:sta, joka päätyy vasten tahtoaan muuttamaan Suomeen, kirjan kielellä ”Ylämaahan”, kotoaan Sisiliasta eli ”Alamaasta”.

Ainekset ovat käsissä todella osuvalle maahanmuuttajakertomukselle, mutta Järvelä ei tyydy vain siihen. Toki Ylämaan ja Alamaan vertailu on viihdyttävää, mutta kovin löyhäksi teos voisi jäädä vain maaottelutyylillä. Pohjoisessa leikitään kuulasotaa, etelässä jokainen ase on tappouhkaus. Järvelä kasvattaa teoksensa kertomaan elämästä, kuolemasta ja mahdollisuudesta valita niiden välillä.

A, eli oikealta nimeltään Angelo, oli aiemmin sisilialainen urheilutoimittaja, mutta kieltäydyttyään kehumasta jalkapalloilijaa, joka on mafian ”oma poika”, Angelo päätyy kuolleeksi – eli karkotetuksi Suomeen. Teos jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen sijoittuu Suomeen ja kaikkien lukujen otiskkona on Elämä. Jälkimmäinen osa tapahtuu Sisiliassa ja lukujen otsikko on kuolema.

Kotimaastaan karkoitettu Angelo toteaa olevansa kuin Zombie – hän voisi yhtä hyvin olla kuollut, mutta porskuttaa yhä eteenpäin kylmässä Ylämaassa. Pian hän tutustuu pizzerianpitäjään, joka vaatii itseään kutsuttavan Don Juhoksi, sekä Iirikseen, jonka kanssa Angelo päätyy seurustelemaan. Viesti kuolemantapauksesta perheessä saa kuitenkin Angelon uhmaamaan Sisilian mafian uhkaa.

Zombie ei ole yhtä raikas ja ärhäkkä kuin muutaman vuoden takainen Romeo ja Julia, mutta teokset ovat tyylillisesti muutenkin erilaisia. Zombiessa Järvelä pyrkii kuvaamaan elämän ja kuoleman poetiikkaa pienten yksityiskohtien vertauskuvaistamisella. Rakennuksen seinällä kiipeilevä gekko välttelee valon ja varjon rajaa, samalla kun Angelo on ryhtymässä tekoon, joka todennäköisesti määrittää selviääkö hän elossa vai ei.

Pohjoisessa Angelolla on mahdollisuus elämään, jota hän ei pidä elämänä, ja Alamaassa odottaa vain kuolema. Sisilian kulttuuri näyttäytyy kuoleman ympärille rakentuneena, erityisesti kohtauksessa, jossa Angelo ja Iiris viedään katsomaan ”kuolleiden museota”, jossa säilytetään yhteisön merkkihenkilöitä muumioituneina.

Angelon oma pikkusisko on kuollut kauan sitten, mutta kaksossiskot puolestaan ovat enemmän kuin elossa. Angelon nimikin viittaa enkeliin – hänellä on vaikea asema elämän ja kuoleman välillä. Nimisymboliikkaa käytetään kirjassa muutenkin paljon, jo siitä lähtien, että Angelon rakastettu on Iiris, silmäterä.

Jari Järvelän Zombie on rohkea, runollinen ja kaunis, päätymättä pateettiseksi. Kirjan lopuksi puheenvuoron saa Iiris, eräänlaisena vastauksena Angelon ajattelulle elämästä ja kuolemasta. Alun kritiikin jälkeen Ylämaa ei olekaan niin paha paikka asua, vaikka Alamassa yöt ovat silkinpehmeitä.

Advertisements

One comment

  1. Päivitysilmoitus: Päivitys 27.9. «

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s